Cambodia

Phnom Penhissa tuli vierailtua kansallismuseossa ja Royal Palacessa jotka olivat molemmat melko kiinostavia kohteita. Loppuajan kiertelin ympari kaupungin katuja. Sama malli naytti toistuvan siina kaupungissa kuin muissakin taman alueen suurkaupungeissa. Keskusta-alue on taysin turistien valloittama; irkkupubeineen ja pizzerioineen. Muutama kilometri tasta helvetista ulospain ja todellinen helvetti paljastuu. Koyhyys ja kurjuus jossa suurin osa taman maan kansalaisista elaa on erittain kurjaa katseltavaa. Pikkulapset jotka juuri ovat oppineet kavelemaan, makaavat kaduilla pieni villapeite paalla, toiset penkovat roskakasoja toivoen loytavansa jotain syotavaa tai myytavaksi kelpaavaa. Naiset kantavat itkevia vauvoja sylissaan ja nayttavat silta kuin eivat olisi syoneet kuukauteen. Halu auttaa on suuri, mutta minkas teet kun ihmisia on niin paljon.

Paikallisten kertomusten mukaan Phnom Penh on kasvanut ja myoskin rikastunut kasvavan turismin ansiosta, taytyy vain toivoa etta saadut voitot osattaisi suunnata oikeaan osoitteeseen.

Joka tapauksessa matka jatkui kohti Siem Reapia jossa tarkoituksen nahda Angkor Watin temppelikyhaelmat. Oli jalleen kerran hauska tapahtuma kun saavuin Siem Reapin bussiasemalle; ensinnakin bussin edustan valloitti parikymmenta innokasta tuktuk kuskia jotka tarjosivat halpoja palveluitaan matkalaisille, no hetken siina aimisteltyani tuli vastaan nuori mies joka kantoi lappua jossa luki isoilla kirjaimilla MR. SALO. Kyseessa oli tuktuk kuski jonka guest housen omistaja Phnom Penhista oli minulle jarjestanyt kun maksoin 3dollaria ylimaaraista yopymisesta.

Tiistaina lahdin aikaisin aamulla pyoralla (jonka saa vuokrata 1dollari/paiva) kohti temppelikaupunkia. Ja taytyy sanoa etta kylla kannatti maksaa 20dollaria lipusta. 800-1100-luvuilla kyhatyt temppelit olivat mahtavia. Vaikea kuvitella etta ihminen on kasivoimin kyennyt rakennuttamaan moisia siihen aikaan. Joka tapauksessa, olisi pitanyt ostaa vahintaan 3 paivan passi jotta ehtisi nakemaan edes puolet temppeleista, sen verran iso paikka se on. Mutta kylla sita yhdessakin paivassa ehti yhta sun toista. Kovasti yrittavat kunnostaa temppeleita jotta ne kestaisivat viela toiset 1000 vuotta, mutta jopa nykypaivan tekniikoilla se tuntuu olevan erittain haastava tehtava.

Tanaan taidan vain tappaa aikaa reippaillessa pitkin katuja, huomenna aamulla klo. 05.00 lahtee bussi Laosin paakaupunkiin, matka kestaa kuuleman mukaan n. 24h. Tarkoitus vain pysahtya yoksi tai pariksi sinne ja jatkaa matkaa kohti Vietnamin Hanoita...